Saturday, November 18, 2006

MISTÄ JOULUSTRESSI SYNTYY?

.

Oravakammopostauksen kurresta tammenterhoihin ja Terho Pursiaiseen. Suussa sulavilla terhoilla houkuttelemme murhanhimoisen oravan pois kaulavaltimomme lähettyviltä ja silmäilemme Terho Pursiaisen kirjaa SITOUTUMISESTA JA SITOUTUMATTOMUUDESTA. Siinä sanotaan että nykyihmiselle on tyypillistä olla sitoutumatta mihinkään. Järjestäytynyt uskonnonharjoitus, puolueet - ei kiitos. Sinkkukulttuuri kukoistaa. Pursiainen kirjoittaa että ihmiset kokevat olevansa sitä yksilöllisempiä mitä vähemmän heillä on siteitä mihinkään suuntaan.

Tämä vapaa sitoutumaton nykyihminen rimpuilee kuitenkin tulevan joulun ahdistuksessa kuin orava katiskassa. "Voi kauheaa, taas on pakko ostaa joululahjoja, leipoa pakastin täyteen, vaihtaa jouluverhot kaikkiin ikkunoihin, ostaa uudet huonekalut ja muuttaa omakotitaloon, joka viritetään jouluvaloin maisemaan sopivaksi..."

Stressin hellittäessä kello 18 aattona voidaankin alkaa nauttia joulurauhasta. Kello 18.05 joulupukki astuu sisään, kopauttaa kepillä lattiaan ja kysyy: "Onko täällä kilttejä lapsia?" Stressi ottaa uudelleen väen valtaansa.

Arkiterapeutti Kops nauttii joulusta. Kops osti viikko sitten tammenterhokoristeen jota on sitä katsellut ja ihaillut monta päivää. Se muistuttaa Suomen luonnosta, havupuista, metsän eläimistä ja joulurauhasta. Se muistuttaa myös Hesarin sarjakuvasta jossa oravat heittävät ohikulkevien ihmisten päähän tammenterhon tai kävyn. Kuvassa lukee äänieffektinä KOPS. Sattumalta sama kuin arkiterapeutin herätyskopaus, jonka hän on lainannut zenbuddhalaiselta mestarimunkilta. Munkki kopauttaa oppipoikaansa kepillä kun tämä ei muuten tajua opetuksia.
.

6 comments:

  1. Anonymous6:54 am

    Taas pitää kertoa, että en ota joulustressiä, koska en vietä joulua. Syömme Kummisedän ja Pojan kanssa tavallista paremmin, jotain mistä kaikki pitävät. Eli jokainen saa toivoa jotain ja Polgara keittiöi. Nyt on ainakin tulossa: Paistia, sienisalaattia, kylmäsavulohta, sinappisilakoita, Polgaran silakoita (niissä on katajanmarjoja, tilliä ja taikayrttejä ,D), lanttulaatikkoa (mulle), jääkalaa (Vincentille)....
    Ja sitten vaan syödään ja luetaan koko joulu. Näyttää, että töitä ei tule, siis maataan vaan! Ei stressata mitään.

    Tänään otan ulos ne pienet tähtituikut, aivan pienenpienet, valkoiset, tuonne kanervoiden ja kuusen väliin kiemurtamaan. Vähän valoa tähän sumuun. Ja laitan lyhtyyn uuden kynttilän!
    Lisäksi annan kavereille kyllä pikkujoululahjoja, jotain pientä, todella pientä, mutta ajatuksella - toivottavasti.

    Poika saa lupauksia eräiden asioiden kustantamisesta, hän ei enää itse halua lahjoja. Mummot (Poika on kummankin suvun ainut lapsenlapsi) lahjovat tavaralla riittävästi. Onneksi hekin ostavat kirjoja toiveiden mukaan.

    Eli ei stressiä - no dress (ihahaahaah!)...

    BTW - kävin Pollyn sivuilla, mielenkiintoista!

    ReplyDelete
  2. Hei Polgara,

    Kunpa jokainen tekisi itsensä näköisen joulun. Olet tainnut tavoittaa sen. Jokaiselle jotain kivaa ja paljon lukemista. Rauhaa, ei hälinää.

    Kiitos käynnistä Pretty Pollyssa, Polly!

    ReplyDelete
  3. Mekään mitään joulua vietetä mutta tänä vuonna painumme appivanhempien luokse syömään hyvin ja kummipojan perheeseen kiireapulaisiksi.

    Kotona lyhdyt laitetaan parvekkeelle roikkumaan tästä kohta kunhan sumu hälvenee ja löydän Tien sinne.

    Karkkia syödään enemmän kuin muulloin, johtuu omaisista joilla on huono omatunto ja saamme syyllisyyssuklaata kahmaloittain, nam!

    Telkusta katotaan Samu Sirkan joulu, Lumiukko ja Joulurauhan julistus. Luetaan paljon niinkuin Malmillakin(Heips Vaa Polggis!)ja köllötellään yökkärit päällä iltaan saakka.

    ReplyDelete
  4. On niin mukavaa kuulla Polggiksen ja Salkkiksen joulusta että alkaa jo olla tunnelmaa,

    ReplyDelete
  5. Enpa juuri vieta joulua minakaan. DD ja mina olemme yleensa olleet myohaan toissa aattona, ja sitten vaan syoneet traiteurilta tilatun aterian kaksistaan (kissojen kanssa).
    Tana vuonna aatto sitten on sunnuntaina joten olemme ottaneet vastaan DD'n veljentyttaren kutsun ja menemme lapsiperheen luo illalliselle. Eihan aina voi kieltaytyakaan.
    Jouluhulluus ei ole viela pahemmin alkanut kaupoissakaan. Vahan koristeita olen nahnyt, mutta minusta tuntuu etta kaupallinen joulu on myohassa tana vuonna.

    ReplyDelete
  6. HPY, kiva kuulla sinun joulusuunnitelmistasi. Kertoilet varmaan blogissakin. Tämä on juuri blogikavereissa ihanaa että saa pala palalta tutustua heidän elämäänsä mukavina pieninä annoksina. Aina jotain uutta :)

    ReplyDelete